maanantai 22. syyskuuta 2008

Pannulappuduologian toinen osa



Mikäpä parempi kohde harjoitella
vinonauhan (onko se nyt virallisempi termi kuin kanttinauha?)
ompelua kuin pannulappunen.
No, se meni taas aika "sinne päin" varsinkin
kun en jaksanut vaihtaa valkoista lankaa...



Mutta hauskinta tässä oli ehkä se,
että pääsin tuhoamaan kankaaksi
elämäni viimeisen H&M-ostoksen.
Ostin villahameen joskus keväällä ja pidin
puolipäivää, kunnes vetoketju hajosi.
Niin, sen olisi voinut varmaan korjata.
Mutta en halunnut enää koko hametta.
En enää koskaan osta sieltä mitään.
Ehkä sukat, jos tulee hätä, mutta ei muuta.
Vapauttavaa!

2 kommenttia:

Ouppa kirjoitti...

Minä sanoisin nauhaa vinokantiksi, mutta en nyt ihan virallisesta termistä ole varma. Vino viittaa siihen että on leikattu täysvinoon. Pelkkä kanttinauha voisi ehkä olla myös lankasuoraan leikattu...

Mutta siis joo, kerrassaan hienoa että olet saanut hyödynnetyä h&m-ostoksen. Niitä harvemmin saa mihinkään järkevään ympättyä. Eikä ole mikään maailman helpoin tuo patalapun kanssaus, kun siinä on ne kulmatkin. Hyvä Sinä!

Tiivi kirjoitti...

Niin ja unohtui mainita, että tämä tietysti meni äiteelle väriensäkin puolesta. Punainen kuuluu inhokkiykköspallille. Sitä paitsi, kun tekee äiteelle tai mummulle, ne ei voi olla muuta kuin tippa linssissä esittämässä, että tällasta mää oon aina halunnu!